Jätkäsaaren Ruokapäivät 19.2.2022

Järjestimme Helsingin Jätkäsaaren kerhotiloissamme Ruokapäivät 19.2.2022. Paikalla oli tyypillisesti eri alojen ammattilaisia ja tunnelma oli rento ja välitön, kuten aiemmissakin retriiteissä. Tilaisuuksien järjestämiseen alkaa yhteisöstä löytyä varmuutta! Osallistujia oli 25 henkilöä. 

Ruokaretriitin jokaisen tilaisuuden oleellinen osa on yhdessä nautittava ruoka, joka pyritään valmistamaan mahdollisimman pitkälti Ruokaretriitin tuottajaverkoston tuotteista. Ruuan valmistumista vesi kielellä odotellessamme teimme totuttuun tapaan henkilöesittelykierroksen, missä jokainen osallistuja pääsi kertomaan itsestään. 

 

Kun ruuat viimein saapuivat, olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että hyvää kannatti odottaa! Nanna ja Jussi olivat tehneet herkulliset kasvislasagnet vegaanisena ja lihaversiona. Juho-Pekka loihti oman tilan Holstein -lihoista herkullisimmat pihvit kastikkeineen ja maustevoineen, mitä olen syönyt. Annoksen kruunasi vielä rakkaudella tehty Coleslaw -salaatti. Kyllä oli herkkua.

Kun ruuat oli saatu nassuun, hyppäsimme varsinaisen ohjelman pariin. Teemoja oli 3:

Teema 1. Toiminnan nykytila, alueelliset työryhmät – tehtävät, toimintamallit. 

Tämän teeman esitteli Miikka. Kävimme läpi, että toiminta on kasvanut nopeasti ja ringissä on ihmisiä jo yli 600 henkilöä ja jokaisesta maakunnasta. Aktiiviryhmiä on syntynyt 8 maakuntaan: Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Keski-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Varsinais-Suomeen sekä Etelä-Karjalaan, missä tehdään töitä tällä hetkellä ensimmäisten Ruokaretriittien järjestämisen eteen. Pirkanmaalla on lisäksi kahden ruoan noutopisteen rakentaminen käynnissä, joista ensimmäinen saatiin juuri sovittua hyvälle sijainnille Tampereen Viinikkaan.

Jos haluat mukaan alueesi toimintaan tai perustaa alueellesi oman, ota yhteyttä ruokaretriitti@gmail.com!

 

Teema 2. Ruuan suoramyynti ja säilöminen – toimintamallit, yhteistyökuviot ja mahdollisuudet

Tämä teema oli jaettu useampaan osaan, missä Juho-Pekka kertoi osuudessaan ensin ”Nauta for dummies” -tyyliin, miksi nauta on niin tärkeä osana ruokahuollon kokonaisuutta ja miten maidon myynti Suomessa toimii. Lisäksi hän esitteli tilajuustolakonseptin, mihin hän oli vuoden 2020 alussa käynyt hakemassa inspiraatiota Italiasta Parman alueen maitotiloilta. JP:n esitys oli hyvin silmiäavaava. On aina mukava kuulla tärkeästä asiasta henkilöltä, joka on perehtynyt siihen sekä tekee asian parissa töitä päivittäin.

 

Toisena kutsuvieraana oli maakellarimies Henrik Aschan Mikkelistä. Hän esitteli innovatiivista kaupunkimaakellarikonseptia, mikä oli edennyt jo kaupunkikaavaan. Ideana on rakentaa ihmisten lähelle maakellarilokeroita, joihin satokauden tuotteita voi ostaa suoraan tuottajilta isompia määriä ja säilöä niitä energia- ja kustannustehokkaasti talven yli. Tämä jos mikä kehittää yksittäisten ihmisten ruokaturvaa ja tekee tilamyynnistä vaivattomampaa ja kannattavampaa. Jatkamme yhteistyön kehittelyä Henrikin kanssa.

Kolmantena maatilatöiltään myöhemmin paikalle ehtinyt Atte Hermansson tuli kertomaan Sipoon ja Helsingin rajalla sijaitsevan Majvikin biodynaamisen luomutilan toiminnasta ja historiasta. Tila toimii pitkälti ilman ulkopuolisia tuotantopanoksia ja kymmenien vuosien ajan kehitetty toiminta on erittäin mielenkiintoinen kokonaisuus, varsinkin näinä aikoina, kun tuotantopanosten hinnat ovat rajusti nousseet. Tila tuottaa lähes kaikkia kasviksia ja juureksia, mitä Suomessa on järkevää tuottaa. 

Luomutilan toimintaan pääseekin pian tutustumaan, kun järjestämme maaliskuussa tilalla päivän mittaisen Ruokaretriitin.

Käy osallistumassa retriittiin, paikkoja on rajatusti ja ne ovat menneet aiemmin nopeasti täyteen! 

Ennen kolmatta teemaa pidimme taukoa ja joimme hyvät kahvit jälkiruokineen. Miikka oli leiponut unelmatorttua ja Jussi oli tehnyt puolukkarahkaa. Mukana oli myös Nannan rescue koira Mauno, joka tuli hienosti mukana. 

Teema 3. Osuuskunnan perustaminen

Miikka kertoi Ruokaosuuskunnan perustamisen tilanteesta ja kävimme siitä paljon keskustelua. Totesimme, että osuuskunnan pyörittäminen vaatii ainakin yhden täysipäiväisen vastuuhenkilön/toimitusjohtajan, joka vie aktiivisesti asioita käytäntöön. Lisäksi osuuskunnan hallitukseen tarvitaan 2-5 henkilöä. 

Ruokaosuuskunta pyrkii tuottamaan monipuolisia etuja jäsenilleen. Keskiössä on ruokaturvan varmistaminen jäsenille tukemalla monipuolisesti lähituottajia sekä rakentamalla korkean luottamuksen ja toimintakyvyn omaavia paikallisyhteisöjä. 

Viimeisten kuukausien aikana olemme vieneet paljon asioita käytäntöön ja joka kuukausi on ollut ainakin yksi Ruokaretriitti. Lisäksi olemme järjestäneet johtoryhmällä etäkokouksia ja keskustelleet viestintäkanavissa asioista. 

Ruokaosuuskunnan toiminta vaatii rahoitusta, mikä saadaan neljästä lähteestä: 1. Liittymis- ja jäsenmaksuista, 2. Ruokaretriittitapahtumista, 3. digitaalisen kauppa-alustan provisioista sekä 4. omien tuotteiden myynneistä. Kaikista tulovirroista on tehty nyt arvioita ja tulemme esittelemään meno- ja tuloarvion, osuuskunnan säännöt sekä perustamissopimuksen lähiaikoina. 

Asian edistäminen päätoimien ohella asettaa vielä rajoitteita, mutta olemme hyvässä vauhdissa!

Tilaisuuden päätös ja jatkot:

Tilaisuuden päätyttyä osa meni vielä saunomaan kerhotilojen yläkerrassa sijaitsevaan saunatilaan sekä jatkoille.

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli jälleen erittäin onnistunut kokonaisuus ja tästä on hyvä jatkaa kohti uusia Ruokaretriittejä ja Ruokaosuuskuntaa.

Kiitos osallistujille ja näemme taas!

P.S. Suurkiitokset Timkalle kuvista, Jarille kerhotilasta Nannalle, Jussille ja Juho-Pekalle ruuista.